Shanghain kahdet kasvot

Soundtrack: KT Tunstall - Another place to fall

Alan pikkuhiljaa tosissaan lämmetä tälle kaupungille. Tai ainakin osalle siitä. Shanghai näytti jälleen parastaan viikonloppuna ja nautin täysin siemauksin. Tapasin edeltävänä viikonloppuna ohimennen muutamia filippiiniläisiä tyyppejä ja yhtäkkiä sain perjantaina viestin että haluunko lähteä niiden ystävien läksiäisiin. Sisäinen kyynikko heräs ja mietin jo hetken että onkohan tässä taustalla nyt mikä vedätys... lähdin sitten kuitenkin kaverin kanssa katsastaan tilanteen. Rohkeus kannatti, Rose-nimisen tytön läksiäiset olikin tällaisella studiolla/mainostoimistolla jossa oli avoin baari, seisova pöytä ja tupa täynnä kaiken maailman taideihmisiä. Kokkareiden jälkeen lähdettiin baarikierrokselle Velvetiin (ulkomaalaisten suosima "sulatusuuni" - kaikki käy kuulemma Velvetissä) ja Shelteriin
(vanhaan pommisuojaan perustettu juottola). Bileet jatkui pikkutunneille ja päätettiin porukalla jatkaa huomennakin. Seuraavana iltana otettiin sitten rennommin, käytiin syömässä tosi hyvässä malesialaisessa ravintolassa, katottiin dvd:itä ja istuttiin iltaa.

Shanghain toinen puoli näyttäyty kuitenki sunnuntaina kun olin menossa bussiasemalle. Katoin että yhtäkkiä toisella puolen katua joku tyyppi rupes sätkimään ja kaatu keskellä ajotietä. Pääkin näytti kolahtavan sen verran pahasti kenttään että menin apuun. Porukkaa keräänty ympärille ja se kaveri vaan sätki maassa, suu vaahdossa. Tyyppi oli ilmeisesti joku koditon deeku vaatteista ja pullonkeräyskassista päätellen. Käänsin sen sit nopeasti kyljelleen ja katoin kauhulla että ei s**tana, se käy siniseks. Nooh, tyyppi kakoi ja kuolas aikansa ja pikkuhiljaa väri palas onneks kasvoille. Raahasin sen sitten jonku toisen ohikulkijan kanssa jalkakäytävälle lyhtypylvästä vasten istumaan. Poliisikin tuli siinä vaiheessa paikalle ja aattelin että eiköhän tämä ollu tässä, kun se rupes jo vastaileen niille kytille. Nousin bussiin ja kiittelin onneani ettei tarttenu alkaa mitää elvytys- ja suusta suuhun juttuja alkaa puuhaamaan. Se olis ollu yks kiinalainen kokemus jota en välttis olis halunnu käydä läpi...

Beijingiin verrattuna kodittomia ja huono-osaisempia näkyis olevan enemmän Shanghain kaduilla. Kiina kehittyy ja rikastuu huimaa vauhtia, mut kuten muuallakin, rikkaus kerääntyy vaan harvoille ja valmiiks jo hyväosaisille. Tällaset tyypit niinku yllä tippuu auttamattomasti kyydistä. Varsinki juna- ja bussiasemilla näkee välillä kerjäläisiä. Osa on pahasti vammautuneita vanhuksia, jotku taas vasta pieniä lapsia jotka kauppaa jotain rihkamaa. Kaiken lisäks näiden ihmisparkojenkin takana on yleensä joku pikku roisto, joka kerää omat osinkonsa "suojattiensa" kipoista. Monet oppaat sanookin että on parempi jättää nää ihmiset kokonaan huomiotta ja antaa mieluummin rahaa yleiseen hyväntekeväisyyteen. Almut harvoin jää kerjäläiselle itelleen ja saattaa käydä niinkin, että kun antaa yhdelle, on kohta kokonainen porukka kimpussa. Surullista mutta totta.